Astma

Astman puhkeamiseen liittyy sekä yksilölliset että ympäristön tekijät. Lapsena puhkeava astma liittyy useimmiten allergiaan. Sairastuneista puolella oireet kuitenkin häviävät nuoruudessa. Aikuisten astmasta on tunnistettu useita alatyyppejä ja astma oireilee heillä tyypillisesti lopun iän.

Astman oireet syntyvät keuhkojen limakalvojen pitkäaikaisesta tulehduksesta. Tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille, joten astmaa sairastava on altis hengitystieoireille, kuten hengenahdistukselle, hengityksen vinkumiselle, yskälle ja limaisuudelle. Lievässä astmassa oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa astmassa keuhkoputkien ahtautuminen voi olla jopa pysyvää.

Astmaoireita tyypillisesti lisäävät:

  • Virusinfektiot
  • Fyysinen rasitus
  • Kylmä ilma
  • Allergeenit, pöly ja käryt
  • Voimakkaat tuoksut
  • Tupakointi
  • Psyykkiset tekijät

Klassisessa akupunktiossa astman syyt – ja näin ollen myös hoidot – jaetaan kolmeen eri luokkaan:

”Maksatyyppisessä” astmassa oireita lisäävät tyypillisesti allergeenit ja pöly. Uloshengitys on vaikeampaa. Maksan qi:n tulisi huolehtia ulkoa tulevien tekijöiden (kuten allergeenien) käsittelystä. Tässä tyypissä Maksan reaktio on kuitenkin vääränlainen (vrt. allergia). Akupunktiohoidoissa vahvistetaan ja/tai kontrolloidaan tarpeen mukaan Maksan energiaa.

”Munuaistyyppisessä” astmassa oireita lisää erityisesti fyysinen rasitus ja sisäänhengitys saattaa olla vaikeampaa. Munuaisten qi:n tulisi vetää hengitysilman energia alaspäin kehoon, jolloin hengitys on vaivatonta. Akupunktiohoidoissa huomioidaan erityisesti Munuaisten energian vahvistaminen. Kohtuullisella liikunnalla sekä hengitysharjoituksilla saattaa olla helpottavaa vaikutusta.

”Keuhkotyyppisessä” astmassa saattaa sekä sisään- että uloshengityksessä olla ongelmia. Keuhkojen qi:n tulisi kerätä ilmasta energiaa keuhkoihin. Keuhkojen metalli- ja puu- aspekteissa on epätasapainoa. Akupunktiohoidoissa vahvistetaan Keuhkojen energiaa sekä tasapainotetaan ikään kuin keinulaudan eri päissä olevat metalli- ja puuaspektit.

Maitotuotteet vaikuttavat kehossa limaa lisäävästi, joten kiinalainen lääketiede ei suosittele maidon käyttöä astman, eikä minkään muunkaan tulehduksellisen sairauden yhteydessä. Kasvisten ja marjojen runsas käyttö sekä luonnonriisiä, hirssiä ja tattaria sisältävä ruokavalio on hyväksi.

Luontaisen immuniteetin vahvistaminen alkaen vastasyntyneen imetyksestä sekä kasvuympäristön luonto- ja eläinaltisteiden olemassaolosta lähtevät kehittämään hyvää vastustuskykyä. Normaalissa elämässä tulemme kosketuksiin yhä enemmän luonnottomien kemikaalien kanssa sekä jopa syömme muovia päivittäin ruoan mukana. Tällaisten asioiden havaitseminen sekä niiden minimointi vapauttaa kehon resursseja parempaan terveyden ylläpitoon. Säännöllinen liikunta niin lapsilla kuin aikuisilla sekä turhien antibioottikuurien välttäminen ja hyvien probioottien istuttaminen suolistoon ovat myös astman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tärkeitä.

Helpotusta astmaan voi saada myös yrteistä:

Timjamin (Thymus vulgaris) käyttöalueeksi on määritelty keuhkoputkentulehdus ja yskä, ylempien hengitysteiden tulehdus, kurkunpään tulehdus ja astma. Timjami irrottaa limaa ja lisää limaneritystä. Se on myös bakteereja tappavaa. Eteeristä öljyä käytetään mm. yskänlääkkeissä.

Iisoppia (Herba hyssopi) on käytetty itsepintaisen keuhkoputkentulehduksen ja astman hoidossa. Sen kukkivien versojen latvat sisältävät marrubiinia, joka helpottaa liman erittymistä hengitysteistä.

Piharatamolla (Plantago major) on antibakteerinen, hengityselimiä vahvistava ja limakalvoja supistava ja rauhoittava vaikutus. Sitä käytetään irrottamaan limaa ja hoitamaan hengitystietulehduksia, astmaa, yskää ja keuhkoverenvuotoa.

Kihokkia (Drosera spp) on perinteisesti käytetty ärsyttävän, kutiavan ja kuivan yskän sekä astman hoidossa. Se laukaisee hengitysteiden sileälihaskouristuksia, laajentaa keuhkoputkia sekä irrottaa ysköksiä. Sen vaikuttavina aineina ovat mikrobeja tappavat naftokinonit. Kihokkia sisältävä Carolus mixtura vähentää yskänärsytystä, mutta sillä ei ole keskushermostovaikutuksia.

Männystä (Pinus sylvestris) käytetään kerkkiä ja pieniä käpyjä rohdokseksi yskään ja muihin hengitystievaivoihin. Männyn sisältämät antiseptiset öljyt parantavat tulehduksia, edistävät yskösten irtoamista ja helpottavat hengitystä.

Rannikkomänty (Pinus pinaster) kasvaa Välimeren alueella. Sen kuoresta valmistetaan rohdosta (Pycnogenol), jolla on voimakasta anti-inflammatorista vaikutusta. Limakalvojen turvotus keuhkoputkissa vähenee.

Islanninjäkälä (Cetraria islandica) sisältää limamaisia hiilihydraatteja, jotka lievittävät limakalvojen ärsytystä ja ehkäisevät tulehdusta.  Antibakteerisen jäkälähapon kanssa ne myös irrottavat limaa ja edistävät ysköksiä.

Nokkonen (Urtica dioica) on yleishyödyllinen yrtti, josta on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista tai anti-allergeenista yhdistettä. Se vaikuttaa limakalvojen turvotusta vähentäen ja parantaa vastustuskykyä.

Useista edellä mainituista rohdoksista voi valmistaa yrttiteetä. Niitä on myös saatavilla valmisteina, kuten uutteina, siirappina ja tabletteina. Varmista, että yrtit ovat yhteensopivia lääkityksesi kanssa ja ettet ole allerginen yrttien ainesosille. Yrttejä käytetään useimmiten parin kuukauden kuureina. Pidempiaikaisen käytön vaikutukset pitää tarkistaa aina yrttikohtaisesti.

Blogissa esitetyt luontaishoidot eivät korvaa lääketieteellisiä hoitoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s